testi

Juhlahumua ja aktiivisen johtokunnan alkutaival

2.3.2019 juhlittiin 121-vuotiasta yhdistystä perinteisesti Kalastajatorpalla. Pientä epävarmuutta juhlavieraiden (kuten myös allekirjoittaneen) sisääntulossa aiheutti toiseen tilaisuuteen menevät gaala vieraat, jotka upeissa iltapuvuissaan täyttivät sisääntuloaulan. Alkuhämmennyksestä selvittyään, vieraamme löysivät meille varatun alueen.
Siirryimme siitä varsinaiseen juhlasaliin, Siirtomaasali 1, jossa pyöreiden pöytien kauniit kynttilät ja kukka asetelmat loivat miellyttävää tunnelmaa. Juhlijoita oli paikalla 90.

Ruoka oli hyvää, jälkiruuan ja kahvin jälkeen saliin asteli tuttu hahmo valkoinen kypärä päässä. Timo Harjakainen etsi salista Laaksosen Tuijan, joka ystävänpäivänä oli viettänyt 60-vuotispäiväänsä. Harjakainen saatteli Tuijan salin etuosaan vieraiden laulaessa onnittelulaulun. HMMY muisti Tuijaa kukilla ja hierontalahjakortilla, jotka Harjakainen antoi huumorin täyttämän ohjelmansa myötä Tuijalle. DJ Junski soitti musiikkia, tanssilattia tosin ei kuulemma ollut parhaassa mahdollisessa kunnossa, mutta sielläkin oli vilinää jonkin verran.
Salissa oli rento ja mukava tunnelma koko illan, jota olimme tavoitelleetkin juhlia suunnitellessa yhdessä Tuijan ja Mustosen Maukan kanssa.
Haluan vielä kiittää kaikkia juhlavieraita mukavasta illasta!

Johtokunnan ensimmäinen varsinainen kokous pidettiin 14.3. Tikkurila Oyj tarjosi puitteet kokoukselle upeassa Konungsin kartanossa.

Aloitimme tutustumalla Maalarimuseoon, jonka eteen museotoimikunta on tehnyt valtavan hienoa työtä. Marcus Wallström ja Rami Kuparinen Tikkurilasta esitteli meille tilat, ja kertoi vähän museon historiaa ja sen nykytilaa. Museo sijaitsee vanhassa ajan henkeen sopivassa rakennuksessa Konungsin kartanon pihapiirissä.

Siellä on paljon mielenkiintoisia työkaluja sekä muita maalausalan tarvikkeita vuosikymmenten varrelta.

Suosittelen lämpimästi kaikkia vähänkään historiastamme kiinnostuneita tutustumaan museoon. Yhteystiedot löytyvät kotisivuiltamme, josta voi sopia museoon tutustumisen ajankohdan.

Kokouksessa pohdimme myös museon tulevaisuutta.

Pääpaino oli kuitenkin yhdistyksemme tulevaisuudessa, ja mietimme yhdessä mikä tavoitteemme on 5 vuoden kuluttua.

Johtokunnan tavoite on, että yhdistykseen kuuluminen olisi kunnia ja ammattiylpeys asia, kuten se on aikanaan ollut.
Tämän toteuttamiseen tarvitsemme johdonmukaisen suunnitelman, jota nyt aletaan työstämään. Mietimme minkälaisilla asioilla saamme lisäarvoa jäsenyrityksille ja sitä kautta myös uusia yrityksiä liittymään Pintaurakoitsijoihin ja Helsingin Maalarimestariyhdistykseen.

Koulutus tapahtumia suunnitellaan ja tullaan järjestämään säännöllisesti. Ensimmäinen luento liittyy yrityksen laatujärjestelmään sekä selkeään toimintaan tilaajan kannalta, joka antaa yrityksestä luotettavan ja ammattimaisemman toiminnan kuvan. Tilaisuus tullaan järjestämään huhtikuun aikana, jäsenpostia aiheesta lähetetään lähiaikoina.

Kokouksesta jäi hyvä fiilis, paljon innokasta keskustelua ja hyviä mielipiteitä.
Tästä on hyvä jatkaa!

 

Seuraavaksi suuntaamme Rovaniemelle liittokokoukseen 3.4., siitä lisää myöhemmin.

Toivon työn iloa ja auringon valoa kaikille tasapuolisesti!

-Alice-

Sisäilman laatu tai pikemminkin sen puute puhuttaa edelleen. Harva se viikko on mediassa uutisoitu sisäilmaongelmista, joita erityisesti ns. homekoulut edustavat. Ongelmat ovat usein todellisia ja myös mitattavissa. Mutta ei aina. Home on puheenaihe, joka saa monet lähes hysteriaan. Syitä ongelmiin on monia mutta kaikki ongelmat voidaan selvittää ja korjata, jos tahtoa riittää.

Erityisesti betonilattioiden kuivuminen ja lattiamattojen ongelmakenttä puhuttavat myös jäsenkuntamme teollisuutta ja asennusliikkeitä. Ei muovimatto sinänsä muodosta ongelmaa vaan se, että matto asennetaan liian märän betonin päälle.

Jäsenliikkeemme maalausurakoitsijat törmäävät samaan ongelmaan erityisesti uudispuolella. Ammattitermi ”märkää märälle” ei tarkoita sitä, että tasoitteet ja maalit vedetään märän alustan päälle.

Monet selvitykset ja tutkimukset ovat tulleet siihen loppupäätökseen, että betonin riittävä kuivuminen on kaiken A ja O. Tapahtui kuivuminen sitten luonnollisesti tai koneellisesti. On suorantaan vastuutonta, että edelleen uudisrakentamisen puolella kilpaillaan siitä kuka urakoi kohteen nopeimmin, jos ei rakenteiden kuivumista oteta tarpeeksi huomiooni. Erityisesti julkisten rakennuttajien luulisi ottavan tämän seikan paremmin huomioon. Onkohan kukaan verrannut mikä on vikatiheys ja takuukorjausten tarve kohteissa, jossa urakoitsija sitoutuu vastaamaan rakennuksesta kaksikymmentä vuotta suhteessa normaaliin kokonaishintaurakkaan, jossa takuuaika on kaksi vuotta ja vastuut kymmenenvuotta?

Maaliteollisuuden ympäristökeskeisyys aiheuttaa haasteita maalien kehitykselle kuten Teknos Oy Paula Salastie haastattelussaan kertoo.

Maalien on oltava lainlaatijan mukaan turvallisia mutta onko terveen järjen käyttö tässä asiassa päässyt unohtumaan? Pitääkö maalien olla lähes syötäviä tai juotavia, jos sen varmistamiseksi tuotteiden käyttöominaisuudet heikentyvät tai häviävät kokonaan? Jos pelätään, että lapset nuolevat seiniä ja masu tulee kipeäksi, on vastuu ensi kädessä lasten vanhemmilla, ei maaliteollisuudella tai maalausurakoisilla.

Minulle yksi maalikaupan myyjä sanoi hiljattain, että tämä vuosikymmeniä markkinoilla ollut maalinpoistoaine on ihan samassa purkissa kuin ennenkin mutta ei sillä enää maalia saa poistettua. Älä osta!

 

Timo Järvinen